RSS

Avainsana-arkisto: academia.edu

Sosiaalinen media, historioitsijat ja etnologit

Seuraavassa Sosiaalinen media ja oman osaamisen markkinointi -kurssin tehtävässä tavoitteena on tutustua omaa alaa koskevaan sosiaaliseen mediaan ja miettiä, mitä siitä voisi oppia oman henkilöbrändin rakentamisen kannalta.

Kovin syvällistä analyysia etnologian ja historian aloista sosiaalisessa mediassa en nyt ole tätä tehtäväksiantoa varten tehnyt, mutta pientä googlettelua kuitenkin.

Olisi todella hyödyllistä saada tähän kommentteja ja täydennystä muilta alan ihmisiltä!

Erilaisia välineitä

Tutkijoiden some-palvelimista itsellenikin tutuin on Academia.edu, joka on tieteenteon verkostoitumis- ja tiedotuskanava. Omalle kotisivulle siellä voi ladata konferenssipapereita ja artikkeleita. Olen löytänyt sieltä jonkin verran oman alani tutkijoita, mutta enimmäkseen ihmisiä, jotka tunnen jo muutenkin. Minun pitäisi ehkä olla kansainvälisemmin orientoitunut tutkija, jotta academia.edu olisi aidosti hyödyllinen verkostoitumisessa. Suurin hyöty siinä on, että se tarjoaa alkeellisen kotisivun melko vähällä vaivalla. Olen löytänyt sitä kautta tietoa tutkijoista, ja osalle tutuistani se on toistaiseksi ainoa julkinen kotisivu.

LinkedIn -palvelun käyttöä verkostoitumisen ja oman ansioluettelon levittämisen välineenä suositellaan usein. Oma profiilini siellä on nolon vajavainen tiedoiltaan, koska koen LinkedInin jotenkin vähän sekavaksi ja hankalaksi. Syynä on varmastikin se, etten ole tutustunut siihen vielä tarpeeksi. Sinne kuitenkin ilmeisesti kannattaisi täydentää omat kiinnostuksen kohteet, työhistoria ja ansioluettelo, koska LinkedIn on monilla aloilla tunnettu, ja sitä voisi hyödyntää etsiessään asiakkaita tai työnantajia.

Academia.edu ja LinkedIn ovat palveluja, joiden kautta voi verkostoitua ja levittää tietoa omista tekemisistään. Silti koen, ettei niissä vielä liiku tarpeeksi oman alani ihmisiä, jotta henkilöbrändäys olisi riittävän tehokasta. Nämä kaksi ovat tärkeitä, mutta muutakin tarvitaan.

Twitterissä historia-alan twiiteille on monia kanavia, joista tunnetuin on ehkä #twitterstorians

Omista tähän asti käyttämistäni some-työkaluista Twitter on ehkä ollut tehokkain ja vuorovaikutuksellisin väline oman alani ihmisten löytämiseen.

Historian ja etnologian tutkijoita verkossa

Joillakin tutuilla tutkijoilla on omalla nimellä kirjoitettuja blogeja, joissa keskitytään joko vain tutkimukseen liittyviin aiheisiin tai otetaan kantaa laajemminkin. Esimerkiksi tohtorikoulutettava Anna Haverinen pitää Bits in the Space -blogia, joka on kovasti kotisivujen kaltainen esimerkki tutkijabrändin rakentamisesta verkossa. Varsin kiinnostava on myös Sari Östmanin tutkimusblogi, sillä hänen tuleva väitöskirjansa käsittelee elämäjulkaisemista Internetissä – siis juuri sitä, mitä tällä kurssilla puretaan pienempiin osiin ja koetetaan laittaa omalta osalta järjestykseen.

Historioitsijoista esimerkiksi Ilona Kemppainen on pitänyt kiinnostavaa blogia, jossa jo otsikkotasolla nousee esiin tutkijuus ja tutkimusaiheet. Silti blogissa käsitellään myös kirjoittajan arkea ja aiheita jotka eivät liity työhön. Kiva sekoitus työtä ja ”sitä muuta elämää”. Nykyisin Ilona kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuoro-palstalla.

Annan ja Ilonan blogien vertailu osoittaa, miten eri tavoin blogialustaa voi hyödyntää. Kolmas hyvä esimerkki on Anu Lahtisen blogi Vita Historica. Esimerkiksi hänen syyskuinen postauksensa osoittaa, että historioitsijat kyllä osaavat halutessaan käyttää ja hyödyntää verkkotyökaluja. Myös alan ammattilaisten vilkas twitter-toiminta osoittaa toki tämän.

Ulkomainen esimerkki historioitsijan ammatillisesta verkkoidentiteetistä voisi olla Katrina Gulliver. Hän on hastagin #twitterstorians tekijä, ja hänet on rankattu Twitterin vaikutusvaltaisimmaksi historioitsijaksi – mene ja tiedä sitten, heh. Hän on kirjoittanut muun muassa aika hyvän jutun Twitterin käyttämisestä akateemisiin tarkoituksiin.

Mitä tästä opin?

Tehtävänä oli nimetä kolme tärkeintä googlettelussa oppimaani asiaa, joita voisin hyödyntää oman henkilöbrändin rakentamisessa. Tämä on vaikeaa mutta tarpeellista, koska ajatukset ovat vielä melko hajallaan.

1) Twitteriin kannattaa panostaa. Siellä kannattaa olla vuorovaikutuksellinen, ei ainoastaan omia twiittejä sylkevä vaan myös keskusteluun osallistuva tekijä.

2) Blogin ja kotisivut voi ja ehkä kannattaakin yhdistää. Blogin sisällön voi rakentaa monella tapaa, eikä välttämättä mene metsään vaikka ammatilliseen verkkoidentiteettiin sekoittaa myös yksityisiä asioita – kunhan tässä nyt pitää jonkin ruodun kuitenkin. Kuten Katrina Gulliver twitterin kohdalla totesi, pelkät tutkimusaiheet käyvät nopeasti lukijalle tylsiksi.

3) Tärkeää on jatkaa sitä minkä aloittaa. Twitteristä ei ole hyötyä jos siellä ei twiittaa, ja blogia on syytä päivittää aina silloin tällöin. Jos päivittäminen jää ja blogi ikään kuin hylätään, siitä on kohteliasta kertoa lukijoille viimeisimmässä postauksessa. Ajankohtaisuus ja ylläpitäminen on tärkeää myös verkostoitumispalveluissa kuten LinkedIn tai Academia.edu. Tämän vuoksi ammattillisen verkkoidentiteetin ja henkilöbrändin rakentaminen ja ennenkaikkea ylläpitäminen vaativat aikaa ja pitkäjänteisyyttä.

 
10 kommenttia

Kirjoittanut : lokakuu 23, 2012 Kategoria/t: bloggaaminen, kotisivut, some-tehtävät, viestintä

 

Avainsanat: , , , ,

 
%d bloggers like this: